Ensin olin kyselyikäinen, sitten äidinkielenopettaja ja lopulta opponentti.

Olen käsitellyt kässäriäni, kysellyt kysymyksiä ja kirjannut plussia ja miinuksia. Tähän tapaan:

+ hyvä aloitus

- lyhyt

Kouluaikojen vakiota en sentään kirjannut, en lisännyt "+ kirjoitat sujuvasti".

Sitten siirryin astetta ylemmälle tasolle ja aloin opponoida. Muokkauksen jälkeen jäljelle jäi n. 36 000 sanaa. Eihän pituus ratkaise, mutta kyllä luiden ympärillä silti saisi olla hiukan enemmän lihaa. Kysymys kuuluukin: Jaksanko lisätä sitä? Pystynkö sulattamaan uuden ja vanhan lihan yhteen? Minkälaista lihaa luihin pitäisi lisätä?

Entä teema? Onko sitä? Mikä se on? Miksi tämä kirja pitäisi julkaista? Kuka tämän ostaisi?

Entä rytmitys, luvut ja kappalejaot? Ovatko ne kohdallaan? Pitääkö lopusta siirtää alkuun (ja mitä?), ovatko keskikohdan tapahtumat oikeassa järjestyksessä nyt?

En tiedä. Tarvitsen apua. Tarvitsen jonkun tunteettoman osapuolen sanomaan, mikä toimii, mikä ei. Lisäämään omat plussansa ja miinuksensa.

Mutta uskallanko etsiä? Uskallanko lähettää tarjolle työn, jonka tiedän olevan vasta tekeillä? Se ei ole niin hyvä kuin voisi olla, mutta entä jos en yksin onnistu muokkaamaan siitä parempaa.

Kyselyikäinen, näköjään yhä vain.