Se on valmis, se on valmis! Eka versio, se on valmis, ja välittömästi, kun olin naputellut viimeisen pilkun, kirjaimen, sanan, pisteen paikoilleen, päässä alkoi soida. Nautinto. What a Feeling!

Iso työ on tehty, tämä on välietappi, joten on hyvä, että nyt laulattaa ja tuntuu hyvältä. Pian työ jatkuu, sillä pitäähän se eka versio lukea, tulostaa, muokata, muutella, luopua, poistaa, kirjoittaa uusiksi. Lopussa on varmasti eniten hommaa, koska jo kirjoittaessa tiesin, että nyt ei jäädä hiomaan: kirjoitetaan vain tarina ylös ja muokkaamisen aika on myöhemmin.

Kahvi loppui. Onneksi en tiennyt, ettei kaapissa ollut yhtään täyttä pakettia (yleensä on aina). Muuten olisin miettinyt vain sitä, että pussin pohjalla on vähän ja tekee mieli ja onko pakko lähteä kauppaan just nyt heti. Niinpä kirjoitin eka version valmiiksi, keitin (juhla-)kahvit ja totesin, että loppuivat ne, sekä kirjoitusrupeama että kahvi. Hyvillä mielin hörpin kupillisen, ja vasta nyt tuumailen, että kaipa se täytyy tästä suoriutua kauppaan. Voisi ostaa jotakin hyvää palkinnoksi itselleen. Niin, ja kannustimeksi. Kova työhän tässä on vasta aluillaan, mutta tänään fiilistelen.