Nimittäin minä.

Jotakin on odotettavissa, ja potkin itseäni polvilumpioihin, jos kaiken pidättelyn ja kielen pureskelun jälkeen menin kirjoittamaan tämän tähän liian aikaisin. You know, koska silloin se ei tapahdukaan. Jouluun mennessä tiedän, korkkaanko shamppanjan vai polvilumpioni.

Jotakin muutakin on odotettavissa. Teksti joko alkaa, tai sitten se ei ala. Yritän olla repimättä stressiä siitä(kin).

Muokkailin vanhaa tarinaa, joka kirjoittaessa tuntui hauskalta, mutta korjauskierroksella tylsältä. Annan sen olla. Kiva, että tekstejä kertyy odottelemaan aikaa, jolloin niitä jaksaa korjata.

Yksityisesti olen kulkenut vuoristoradassa aivan koko vuoden. Kiitos kyydistä, haluan jo pois. Juuri nyt olen eri linjoilla Minna Canthin kanssa, ja haluan juuri sitä Canthin kammoamaa, tylsää ja tasapaksua elämää.