En ehdi.

Tuo on huono. Ei siitä saa ihmistaidoilla muokattunakaan hyvää.

Aika loppuu kesken.

En jaksa, ei vaan kiinnosta.

Ei tuolla voi olla mahdollisuuksia missään kilpailussa, jossa kaikkien muiden - tai ainakin monien - omaani huomattavasti paremmat työt laitetaan paremmuusjärjestykseen.

Tällaisia ajatuksia täällä. En ole luonteeltani luovuttaja, mutta toisaalta en tuulimyllyjä vastaan taistelijakaan. Nyt kun jostain tulisi se varmuus, mitä pitäisi tehdä: jatkaa vai luovuttaa, ja elää sitten sen mukaan. On kai tässä elämässä paljon muitakin huvituksia kuin tuhoon tuomitun käsikirjoituksen edestakainen hinkkaaminen.