Kun vuosi vaihtuu, on monilla tapana uhota, kuinka tästä uudesta tulee nyt Se Vuosi Ikinä ja kuinka kaikki on uutta, ihmeellistä ja edellisvuoteen verrattuna erilaista. En ajatellut sortua moiseen. Mutta.

Niin. Mutta. Tämä vuosi tuntuu mystisen hyvältä ja paremmalta kuin viime vuosi. Kaikki on vielä edessä, ja vuosiluvunkin kirjoitin heti ensimmäisestä kerrasta alkaen kerralla oikein. Ihan niin kuin olisin alitajuisesti odottanut tätä vuotta, ellei nyt pelkästään noilla perusteilla, niin onhan toki muutakin.

Tänä vuonna kirjoittaminen on kulkenut. Tekstiä on kertynyt viitisenkymmentä sivua. Tänä vuonna. Kirjoittaminen on ollut kivaa. Kun en ole kirjoittanut, olen ajatellut tekstiäni, miettinyt muutoksia ja lisäyksiä, kaikkea sitä, mitä siihen voisi laittaa. Ja kun olen lukenut tekstin läpi, sen on tuntunut hyvältä. Sitä on ollut kiva lukea. Pakko myöntää, että siltä osin tämä vuosi tuntuu paremmalta kuin edeltäjänsä.

Lupauksenkin tein, ja rikoin sen samantien. Mutta. Minulla on koko vuosi aikaa toteuttaa lupaus.

Reilu viikko siihen minulla meni, ennen kuin suostuin myöntämään, että tästä vuodesta saattaa sittenkin olla tulossa huippuvuosi, oikein vuosien vuosi, oikea Se Vuosi.

Ihanaa!